Yhden kunnan osaaminen voi olla monen etu – yhteiskuntataiteilija jakaa asiantuntijuutta yli kuntarajojen

Tommi Toijan Eksynyt-veistoksen asennustyöt Riihimäellä syksyllä 2018. Taiteilja kuvassa oikealla.

Tommi Toijan Eksynyt-veistoksen asennustyöt Riihimäellä syksyllä 2018. Taiteilja kuvassa oikealla.

Riihimäen kaupungin luotsaama yhteiskuntataiteilijatoiminta edistää kuntien välistä taideasiantuntijayhteistyötä, jonka avulla julkista taidetta voidaan toteuttaa entistä sujuvammin osana kaupungin kehittämistä, kaavoitusta ja rakentamista.

Toiminta on ollut käynnissä vuodesta 2015 Riihimäen kaupungin luotsaamana. Toiminnan keskiössä on Riihimäen kaupungin palkkaama taideasiantuntija, jonka palveluksia muut Suomen kasvukäytävän kunnat voivat ostaa oman tarpeensa mukaan. Sipoosta Seinäjoelle ulottuvalla toiminta-alueella on tähän mennessä toteutunut useita taideohjelmia ja niiden kehitystyötä Hämeenlinnassa, Kangasalla, Sipoossa, Seinäjoella, Vesilahdella ja Riihimäellä.

Ajatuksena on, että yhteiskuntataiteilijan osaamisen avulla mahdollistetaan taidehankkeita sellaisissa kunnissa, joilta omaa osaamista puuttuu.

- Palvelu sopii esimerkiksi kunnille, joissa kulttuuripalvelun resurssit ja osaaminen ovat rajalliset tai niissä ei ole taidemuseota tai muuta visuaalisen taiteen hankintaosaajaa. Silloin tarvitaan pieni lisäpalikka, jolla päästään kynnysten yli ja saadaan taide mukaan suunnitteluun ja rakentamiseen, luonnehtii yhteiskuntataiteilijatoiminnan ts. projektipäällikkö Erja Väyrynen.

- Kunnat tekevät jo paljon yhteistyötä monella eri alalla – miksipä eivät tekisi myös tällaisessa asiantuntijuuden jakamisessa.

Yhteiskuntataiteilijatoimintaa on rahoittanut vuosina 2015 – 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnat maksavat palvelusta oman osuutensa. Toiminnasta on tarkoitus kehittää pysyvä palvelu.

Vuodesta 2019 alkaen Yhteiskuntataiteilijatoiminta jatkuu osana Taide käyttöön -hanketta. Tavoitteena on taidehankkeiden jatkamisen lisäksi mallintaa kuntien välistä taideasianyhteistyötä ja saada parhaat käytännöt entistä laajemmin hyödynnettäväksi. Tähän pureudutaan syyskuun alussa Riihimäellä, jossa järjestetään eri puolella kasvukäytävää toimivien taidetyöryhmien kokoontuminen. Se on osa Taiteen kasvukäytävä -seminaaria, joka on avoin kaikille julkisen taiteen hankkimisesta kiinnostuneille. Seminaari toteutetaan yhteistyössä hankekumppaneiden eli Seinäjoen taideyliopiston ja Haaga-Helian sekä Suomen kasvukäytävä -verkoston kanssa.

 

Uusi rahoitusmalli mahdollisti julkisen taiteen Hämeenlinnan Asemarannassa

Yhteiskuntataiteilija jalkautuu työssään eri kuntiin tekemään konkreettista työtä esimerkiksi julkisen taiteen rahoitusperiaatteiden selvittelyn ja taidehankkeiden koordinoinnin parissa.

- Voimme laatia taideohjelman, mutta tarvittaessa myös tehdä esimerkiksi taideteosten tilaussopimusluonnoksia. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja verkostoitumistilaisuudet ovat lisäksi tärkeä osa työtä, kertoo kuvanveistäjä, hanketta syksyyn 2018 saakka luotsannut Marjukka Korhonen.

Oleellisinta on vastata kunkin kunnan tilanteeseen ja osaamistarpeeseen mahdollisimman räätälöidysti. Esimerkiksi Hämeenlinnassa taiteen rahoituskeinojen edistäminen osoittautui keskeiseksi. Kaupungissa on ollut jo pitkään ollut käytössä prosenttiperiaate julkisen taiteen toteutukseen. Asemanrannan alueen  taiteen toteuttamiseen löydettiin kuitenkin toimivampi rahoitusmalli - yhteiskuntataiteilijan avustuksella.

- Laadimme Asemanrannan alueelle taideohjelman, jonka osana olivat taiteen rahoituskeinot. Hämeenlinnan kunnanhallitus päätti esityksen pohjalta korvamerkitä alueen julkiseen taiteeseen rakennusalan myynnistä 8 euroa rakennuskerrosalaneliötä kohden. Rahaa julkisen taiteen toteuttamiseksi kertyy kaikkiaan 645 000 euroa alueen rakentumisen aikana, Korhonen kertoo.

- Hämeenlinnan työryhmä on todennut, että ilman yhteiskuntataiteilijatoimintaa Asemanrantaan ei todennäköisesti toteutettaisi julkisia taideteoksia.

 

Taiteen mahdollistajia löytyy yli toimialarajojen

Yhteiskuntataiteilijatoiminta alkaa eri kuntien kanssa aina samalla tavalla: ehdotuksella perustaa monialainen taidetyöryhmä. Niiden toiminta on tuonut eri kunnissa hyviä tuloksia.

- Työryhmässä kunnan eri palvelualojen osapuolet istuvat saman pöydän ääreen pohtimaan mahdollisuuksia ja tekemään ratkaisuja taiteen toteuttamiseen. Ne ovat hienoja hetkiä, kun esimerkiksi kunnan puutarhuri oivaltaa, että hän voi käyttää määrärahaansa myös taiteeseen – puistonpenkin tai valaisimen lisäksi, Erja Väyrynen kertoo.

- Syntyy oivallus siitä, että minä voin olla tässä kohtaa mahdollistaja taiteelle, vaikka se ei ole perinteisesti ajateltuna minun toimialaani.

Miisa Pulkkinen