Taiteen välittäjätoiminta saa hankintaohjeet – kilpailutuskynnys alas, lisää työtilaisuuksia kentälle

 

Missä tilanteissa taidekonsulttia tai -koordinaattoria kannattaa hyödyntää? Mistä ammattilaisia löytää ja kuinka asiantuntijapalvelu kilpailutetaan?

Julkisen taiteen konsultointiin, suunnitteluun ja toteutukseen erikoistunut Frei Zimmer vastaa kysymyksiin selvitystyössään, jota se tekee osana Ornamon koordinoimaa Taide käyttöön -hanketta. Frei Zimmerin asiantuntijat kokoavat parhaillaan tietoa ja parhaita käytäntöjä taiteen välittäjätoiminnan hankintaoppaaseen, joka on suunnattu taiteen tilaajille. Kohderyhmänä ovat erityisesti kunnat ja muut julkishallinnon toimijat, joilla asianmukainen kilpailutus on taidehankinnan edellytys. Opas ilmestyy vuonna 2020.

Välittäjätoiminta, jossa esimeriksi taidekonsultit ja -koordinaattorit toimivat, on vielä alana nuori.  Ammattilaisten roolia osana onnistuneita taidehankintoja ja -suunnittelua ei siksi tunneta ja kynnys kilpailuttamiseen on korkealla.

 - Harvalla tilaajalla on osaamista miettiä, mikä on oleellinen kriteeri taidekoordinaattorin työn laatua arvioitaessa, kertoo koordinaattori Heini Orell Frei Zimmeristä.

Yritys on toiminut kymmenen vuotta julkisen taiteen parissa tekemällä taideprojekteja muun muassa kunnille, rakennusyhtiöille ja ely-keskuksille.

- Taidekoordinaattorin hankinnassa ei ole kyse taiteen hankinnasta. Tätä tilaajan on usein vaikea hahmottaa. 

- Toteutuneen taideteoksen arviointi ei välttämättä ole oleellisin asia silloin, kun arvioidaan taidekoordinaattorin asiantuntemusta.  Voi olla, että referensseistä löytyy taideteos, jonka toteutumiseen vaadittava yhteistyö on sujunut hyvin, mutta itse taideteos ei ole syystä tai toisesta kovin korkeatasoinen. Tai toisin päin: tuloksena on syntynyt korkeatasoinen taideteos, mutta yhteistyöprosessi on ollut hankala ja riitaisa, Orell havainnollistaa.

”Yhdenmukaiset hankintakäytännöt edistävät alaa”

Välittäjäbisneksen ammattilaiset toimivat taiteen ja rakentamisen rajapinnassa. Taidekonsultti tarjoaa pääsääntöisesti asiantuntemustaan muun muassa rakennushankkeen taiteilija- ja teosvalinnoissa ja taiteen teeman sekä paikkojen suunnittelussa. Taidekoordinaattori voi puolestaan vastata esimerkiksi taidehankkeen käytännön toteutuksesta, kuten työmaakokouksissa käymisestä, budjetin seurannasta ja hankkeen etenemisestä.

Välittäjäasiantuntemuksen hankintaan on Orellin mukaan tällä hetkellä useita tapoja. Tekijän työnäytteet ja edellisten asiakkaiden arviot sekä työohjelma, portfolio ja cv määrittelevät hankintaa osaltaan. Parhaimmillaan eri osa-alueiden pisteytys on tarkoin määritelty ja valintakriteerit ovat kaikille tarjoajille selvät.

Näin oli esimerkiksi Tampereen raitiotien taidekoordinoinnin hankinnassa, jota Frei Zimmer valittiin toteuttamaan. Kaupunki käytti tarjouspyynnön tekemisessä hankinta-asiantuntijaa ja hankinta julkaistiin julkisten hankintojen ilmoituskanavassa Hilmassa.  Työnäytteiden ja arvioiden lisäksi tarjoajat haastateltiin. 

- Hyviä käytäntöjä on jo. Kaikki eivät kuitenkaan toimi näin, vaan hankintakäytännöt ovat kirjavia erityisesti alle 60 000 euron hankinnoissa, joissa julkista kilpailutusta ei edellytetä.

Heini Orell uskoo, että yhdenmukaiset hankintakäytännöt edistävät alaa.

- Monilla on tarvetta hankinnoille, mutta kilpailkuttaminen tuntuu vaikealta ja raskaalta. Ohjeistus madaltaa kilpailutuksen kynnystä ja lisää kentän työtilaisuuksia.

Luonnostilausmalli tuo työtilaisuuksia  

Välittäjäasiantuntemuksen hankinnan ohella Frei Zimmer edistää Ornamon hankkeessa julkisen taiteen käytäntöjä pilotoimalla rinnakkaista luonnostilausmallia. Siinä taidehankinta tehdään tilaamalla luonnos kolmelta taiteilijalta, jotka saavat kaikki työstään luonnospalkkion. Lisäksi malliin sisältyy henkilökohtainen palaute suunnitteluprosessin aikana.

- Taiteilijat saavat palautteen myötä tärkeää tietoa työnsä viimeistelyyn. Esille voi tulla esimerkiksi jokin rakenteellisesti mahdoton juttu, teoksen koko tai paloteiden sijainti, jotka on syytä huomioida. Taiteilija pääsee ennen viimeistelyä testaamaan, onko työ oikeilla jäljillä, Orell kuvaa.

Malli poikkeaa selvästi taidekilpailusta, joihin taiteilija osallistuu ilman korvausta, ja joissa kilpailusalaisuus kieltää kilpailijoiden ja valitsijoiden yhteydenpidon.

Tuula Lehtisen Et tiedä kuinka kaunis olet -teos on taidemuseo HAMissa Helsingissä. Lehtinen on kuvassa vasemmalla ja Heini Orell toinen oikealta. Kuvassa myös taide käyttöön -hankkeen Riihimäen osahankkeen projektipäälliköt Marjukka Korhonen (toinen vasemmalta) ja Erja Väyrynen (oikealla).

Tuula Lehtisen Et tiedä kuinka kaunis olet -teos on taidemuseo HAMissa Helsingissä. Lehtinen on kuvassa vasemmalla ja Heini Orell toinen oikealta. Kuvassa myös taide käyttöön -hankkeen Riihimäen osahankkeen projektipäälliköt Marjukka Korhonen (toinen vasemmalta) ja Erja Väyrynen (oikealla).

Pois suljettujen ovien takaa

Porvoon Länsirannan alueella toteutettavassa pilotissa selvitetään taiteilijoiden ja taiteen tilaajien kokemuksia luonnostilausmallista. Mukana on myös Suomen Taiteilijaseura. Sen nykyiset säännöt edellyttävät, että samaan kohteeseen ei saa tilata useampia luonnoksia ilman taidekilpailua.

Käytäntö kaipaa Frei Zimmerin asiantuntijoiden mukaan muutosta.

- Vallalla on käsitys siitä, että tarvitaan kilpailuja, jotta nuoret pääsevät esille. Lopputulosten valossa kilpailut toimivat kuitenkin usein väylänä tutuille ja näkyville nimille, Frei Zimmerin toimitusjohtaja, kuvataiteilija Tuula Lehtinen kritisoi.

Hän toivoo taiteilijoille lisää mahdollisuuksia tulla esiin suljettujen ovien takaa. Luonnostilausmallin lisäksi Frei Zimmer on tuonut Suomeen avoimen portfoliohaun mallia, joka on kansainvälisesti jo laajassa käytössä. Suomessa sitä on käytetty muun muassa Frei Zimmerin toteuttamassa Tampereen raitiotien taideohjelmassa. Siinä hakuun voi ilmoittautua lähettämällä työnäytteitä ja cv:n. Luonnoksia pyydettiin jatkoon valituilta, joille maksetaan palkkio ja annetaan palautetta luonnoksen kehittelyyn.    

Lehtinen ja Orell korostavat, että luonnospalkkiot ovat harvoin tilaajalle ongelma – pikemminkin päinvastoin.

- Kokemuksemme mukaan tilaajat maksavat mielellään suunnittelun alkuvaiheessa siitä, että saavat useita pidemmälle kehiteltyjä ehdotuksia nähtäväkseen. Tämä parantaa mahdollisuuksia löytää sopiva teos tiettyyn kohteeseen. Luonnospalkkiot ovat hyvin pieni osa esimerkiksi 100 000 euron taidehankinnassa.

Teksti Johanna Lassy-Mäntyvaara

Astrid Sylwanin Delph-teos Porvoon Länsirannassa. Frei Zimmer vastaa alueen taideohjelman suunnittelusta. Kuva Laura Lehtinen.

Astrid Sylwanin Delph-teos Porvoon Länsirannassa. Frei Zimmer vastaa alueen taideohjelman suunnittelusta. Kuva Laura Lehtinen.

 
Miisa Pulkkinen